perjantai 30. syyskuuta 2011

Niin kuin apina konsanaan

Onnistuimpas pitkän tauon jälkeen putoamaan taas Peteltä alas! :D

Tänään lähdin illalla käyntimaastoon ilman satulaa metsäpoluille Peten kanssa. Maisemat oli hienoja ja niitä tulikin ihailtua... ehkä vähän liiankin ajatuksissani! No joo, putoaminen ei kuitenkaan johtunut siitä syystä.

metsäpolku siis aivan järven rannassa, järrjettömän hienot auringonlaskut joka ilta :)

Kävelimme kapeaa polkua metsässä, kun siihen polun mutkaan olikin kaatunut puu. Eikä mikään tukki, vaan kunnon sellainen leveä ja monihaarainen, joten se oli mahdoton ylittää. Koska oltiin vasta lenkin alussa, en halunnut vielä kääntyä kotiakaan päin.Niimpä olin hyvin nerokas ja lähdimme rämpimään umpimetsään, tarkoituksena ohittaa puurykelmä.
Ei mennyt kauaa, kun rykelmä oli ohitettu ja oli tarkoitus palata metsästä takaisin polulle. Kumarruin vain hiukan, sillä olimme menossa erään oksan ali ja suljin silmäni hetkeksi välttääkseni roskien joutumista silmiini - ja pian tunsin, kuinka poni laski päänsä alas ja pian tunsin paksun oksan iskeytyvän suoraan mahaani!

Pete oli siis kääntynyt hiukan ja päättänyt alittaakin vielä matalammalla olevan oksan. Minä tietysti varautumatta tunsin vain(typeränä taisin vieläkin pitää silmiä kiinni? :D) kuinka aloin liukua taaksepäin selässä oksan työntämänä ja pian ponin lyhyt selkä loppuikin kesken ja putosin Peten takamuksen kautta - tosin jäin roikkumaan oksaan! :D Siinä sitten päästin oksasta irti ja tumpsahdin maahan, kyllä nauratti!


Vuoden tyylikkäimpiin kuuluva putoaminen ehdottomasti, vaikken virallisesti pudonnutkaan ponin selästä, kävinhän mä oksan kautta ;D

Peteä ärsyttää.
Illalla ratsastin vielä 'rautatarhassa' (juoksutustarhan tyylinen) Rinnalla hetken, ja suunnittelimme syksyn kautta hiukan. Jo ensi viikonloppuna luultavasti tamman ensimmäiset kisat (30-40cm), jonka jälkeen mennään ehkä seuraavalla viikolla 40-50cm luokka. Hihii! :D

Tämä viikko, kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin, on ollut ponille tosi rento.
Maanantaina tosin käytiin ihana 2,5h maastolenkki. Lähdimme Peten kanssa taas moikkaamaan lähitallilla asustavaa Lauraa & Kultsi-heppaa. Maastossa oli taas tosi mukavaa, kiitos seurasta (: Olimme Peten kanssa sonnustautuneina kuin kunnon joulukuuset, tsekatkaas nää kamppeet:

kattokaa tota heijastinraippaa! ♥ rakkaus 
ja tässä näkyykin ponin kaikki varusteet:
heijastinhuopa, heijastinrintaremmi, ohjissa heijastinhärpäkkeet ja joka jalassa heijastinsuojat :)
Mulla oli lisäks keltaiset kumisaappaat joissa heijastinreunus, tietysti, mutta heijastinliiviä sun muita en laittanut tällä kertaa, sillä lähdimme jo klo 17  ja palasimme ponin kanssa reissusta 19.30, joten kovin hämärää ei edes ollut :D Ainakin oltiin tyylikkäitä, eikö?

5 kommenttia:

  1. Ihana toi maisemakuva (ja tietty muutkin)! Pete oli vissiin kiltisti ja anto kuitenki heti kiinni ku putosit? Ens kerralla ku lähetään maastoon ni minunki täytyy vähän panostaa tohon heijastukseen :D

    VastaaPoista
  2. Pete pysähty vaan ja katteli ihmeissään, mihin oikein jäin! :D Jep, ens kerralla tulee autoja vastaan sit neljä joulukuusta ;)

    VastaaPoista
  3. mun edellinen kommentti ei tainnu tulla siihen yhteen postaukseen, mut mä tykkään tästä blogista NIIN PALJON! tää saa mut niiin hyvälle mielelle aina, sun kirjotustyyli/meininki on niin rentoa ja blaablaa, ihanaaa millla! :D voivoi rupes hymyilyttään toi sun tippuminen, voin NIIN kuvitella ton tilanteen kun yks siellä silmät kii jossai pepunpäälä :'D hihiii ihana blogi oonalikes <3 varsinki keskellä dinahärdellii tää on niin ihana piristys! (Dina ollu koht vatsahaava potilaana vajaa 2kk..) :(

    VastaaPoista
  4. Heijastinasioita oli myös "Liemessä niemellä"-blogissa. Siellä kyseltiin miten muilla on heijastimet messissä. Hyvin näyttää olevan. :) Itsellä on vain heijastinliivit. Tosin ei kyllä ole omaa hevostakaan mille niitä heijastinjuttuja pukisi..

    Aurinoista syksyä! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitti Oona :) ja terkkuja ja paranemisia dina-raasulle! ♥

    AnnemariKo - täälläpäin on sen verran hurjasteljoita ja vähän katulamppuja että heijastimet on välttämättömyys. Koitan myös omalla joulukuusipukeutumisella saada muutkin touhuun mukaan!
    Mukavaa syksyä sinnekin! :)

    VastaaPoista

Suuri kiitos kommentistasi! :)