keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Täällä taas mooi!

Arvatkaapa, milloin olen viimeksi istahtanut tietokoneen ääreen? Kyllä - 2,5 viikkoa sitten! Huhhuh! :D

Oon ollut aivan superhyperkiireinen koko viime kuukauden, ja nyt näiden viime viikkojen aikana en kyllä ole omaa aikaa omistanut pätkääkään. Mutta onneksi kaikki tämä on taaksejäänyttä elämää! ;) Katsokaapa vaikka mun tämänhetkistä lukkaria:

Hihi! Vähänkö söpöä :3

Ja tämän 2,5 viikon aikana on tapahtunut aika tosi isoja juttuja, joten ei ihme etten ole kerennyt rauhoittumaan hetkeksikään! Mun wanhojenmekko alkaa olla valmis, täytin 18 vuotta, ajotunneilla käyty tiuhaan tahtiin ja inssi meni ekalla kerralla läpi! Koeviikon sain puristettua läpi, mutta niistä arvosanoista ei sitten puhuta... Tärkeintä tosin että filosofian vikasta(kin) kurssista tuli kymppi ja sama numero tulee koreilemaan päättötodistuksessakin kyseisestä aineesta. <3 br=""> Ja sitten ponijuttuihin! Facebookissa vihjailinkin jo, että oon saanut Peten kulkemaan juoksutuksessa, kuuden vuoden taistelun jälkeen!


Petellä on aivan järkkypitkä talvikarva! Letitin sen kainalokarvat tossa yks päivä, hahahaa! :D

Tosiaan, Pete on aina juoksuttaessa (myös irto) jaksanut juosta ehkä puoli kierrosta, jonka jälkeen se pysähtyy. Kun sitä menee hätistelemään liikkumaan, se hyökkää päälle. Tämä on ainoa tilanne, jossa ponia oikeasti olen pelännyt (vaikka muuten arki sujuu ihan mukavasti), ja olenkin vältellyt juoksuttamista.

Nyt kuitenkin sisuunnuin yrittämään taas kerran operaatio juoksemista, vein Peten juoksutustarhaan ja eikun poni liikkeelle. Puolen kierroksen jälkeen poni pysähtyikin ilman lupaa. Kun lähdin sitä eteenpäin käskyttämään, se taas hyökkäsi päälle. Nyt koitin olla väistämättä ponia erityisemmin, ja sain pidettyä herran kuta kuinkin raipan etäisyyden päässä. Siinä kun jatkoin eteenpäin käskyttämistä, herra heitti aivan kynttiläksi takajaloilleen ja hyppäsi meikäläistä kohti, eipä tätä tätiä ole taas aikoihin noin hirvittänytkään :D Pari kertaa se tuolla tavalla uhkaili, kunnes päätti juosta muutaman kierroksen ja uhkailu alkoi taas.



Tällaista tappelua tehtiin varmaan vajaa tunti, kunnes poni alkoi juosta kiltisti ja saikin siitä palkkion ja jätettiin homma siihen. Seuraavana päivänä poni oli oikein unelma! Ei se tainnut kuin kerran keulaista, mutta muuten oikein nätisti juoksi.

Kokeilin viikon päästä hommaa vasta seuraavan kerran uudestaan, ja nyt poni juokseekin irtona jo tosi kiltisti! Seuraavaksi aattelin ottaa liinoja vähän hommaan mukaan, kun taas tulee ratsastuslaiskuus ja tekee mieli lähteä juoksuttamaan :-) Oon ylpeä tän taiston voittamisesta! Ei siinä pelon voittamisessa mennytkään kuin muutama vuosi...

Teitäkin hirvittäis!

Koitan muuten raapustella tammikuun kännykkäkuvailut sun muuta taas, nyt kun tässä ei muuta olekaan kuin aikaa ;) ainakin melkein! Nähtäillään ♥

12 kommenttia:

  1. hihi ihana postaus! pete on liian söpö :3 ja todellaki nähtäillään!!:D♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pete kiittää :3 ja voi jummi NIIN NÄHTÄILLÄÄN ♥

      Poista
  2. haha eikä mikä talvikarva :'D

    VastaaPoista
  3. näkisit mun nelosjakson lukkarin...... ♥

    VastaaPoista
  4. voi ei, ei uskoisi että pete on sellainen juoksuttaessa mut onneks alkaa siinäkin toimimaan :) Ihana tuo sen talvikarva ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, joissain asioissa herra on hyvin ehdoton ;)

      Poista
  5. Pete on niin karvainen tossa talvi turkissa♡:-)

    VastaaPoista

Suuri kiitos kommentistasi! :)