perjantai 6. helmikuuta 2015

Lukio ja hepat? - poniabi vastaa

Heippa! Minulta kyseltiin postausta siitä, miten onnistun yhdistämään lukion ja hevoset. Se on ihan yleinenkin kysymys - monet ovat ihmetelleet tätä kombinaatiota, joissa molemmat touhut vievät aikaa. Tässäpä kuitenkin vähän omia mielipiteitäni näin lukion loppumetreillä! :-) Enää kirjoitukset jäljellä, kurssit kaikki onkin jo osaltani käyty.

Pyrin käymään jotenkin aihekokonaisuuksiltaan tätä, jotta tästä tulisi edes jollain tapaa selkeä! :-)

Miten selviän lukiosta?

Ihan ensimmäiseksi sanon, etten ole aina onnistunut ihan täydellisesti. Olen joutunut pyytämään paljon apua tallilla, hevoset ovat joutuneet pitää lomaa, tai olen nipistänyt aikaani yöunista tai koulunkäynnistä... :D Mutta tässä sitä ollaan, hepat hengissä ja koulukin ihan hyvällä mallillaan!

Joskus kaikki on sitä mieltä, että ei onnistu.

Koeviikot
Meidän lukiossa on viisijaksojärjestelmä, ja lukuvuotena on siis viisi koeviikkoa, jolloin pidetään koko jakson aikan käytyjen kurssien kokeet. Vinkki numero 1: älä jätä viimeiseen iltaan lukemista!
Minä tosin en muista yhtäkään koetta, jonka lukua en olisi aloittanut vasta viimeisenä iltana. Koko lukion ajan, kaikkina 13 koeviikkona... 

Itse olen selvinnyt koeviikoista niin, että jos on vapaata / seuraavana päivänä helppo koe, keskityn heppoihin, ja vaikean kokeen aikaan ne saavat olla vapaalla tai kevyellä, ellen saa jotakuta liikuttamaan. Minun vahvuuteni on hyvä lukupää, ja muistan kaiken lukemani kerrasta. Olen pyrkinyt lukemaan aina koko koealueen kerran, ja sillä saan jo kiitettäviä numeroita. Myös kurssilla kuunteleminen helpottaa paljon kokeisiin lukemista.


Hehheee :D muistiinpanoja parhaimmillaan

Ylioppilaskirjoitukset
Ah, kaikkien rakastamat ylioppilaskirjoitukset. Olen kirjoittanut viime keväänä ja syksynä yhteensä kolme ainetta (kaksi reaalia ja ruotsin), ihan hyvin tuloksin. Vinkki numero 2: tee lukusuunnitelma! 
Minä tosin en ole onnistunut noudattamaan lukusuunnitelmiani ikinä... :D Stressiä ja hiustenlähtöähän se aiheuttaa, enkä ruotsiin edes kerennyt avaamaan kirjoja. Hups!

Mutta ei yo-kirjoitukset ihan kamalia ole. Kun tietää, mitä aineita kirjoittaa, pyrkii tietysti jo kursseilla panostamaan näihin aineisiin ja saamaan kurssikokeista hyvät numerot. Yllättävän hyvin vanhat jutut muistaa parinkin vuoden takaa. Itse olen lukenut ylioppilaskokeisiin kurssikirjat vain kerran läpi, ja teen lukemisen aikana muistiinpanoja. Edellisenä iltana sitten selailen muistiinpanot läpi ja tadaa - pää kylmänä kokeeseen!

Yo-kirjoitusten alla hevoset joutuvat olemaan vähän kevyemmällä, paitsi tietysti nyt, kun lukulomalla ehdin liikuttamaan hepatkin hyvin. Mutta jos kirjoittaa jo kakkosen keväällä tai abisyksynä, hepat joutuu väistämättä vähän chillailemaan. Oon tosin onnistunut hommaamaan liikuttajaa tai sopivan tauon treeneihin juuri siksi ajaksi, niin ei lomailu ole haitannut.

Valtakuntani ennen yhteiskuntaopin kirjoituksia

Pitkät koulupäivät
Tästä en ole joutunut hirveästi kärsimään enää lukiossa, sillä yläasteella bussimatkojen takia päiväni venyivät kahdeksan tunnin mittaisiksi. Lukiossa päätin järkätä itselleni kyydit / skootteroin / jopa kerran juoksin 15km kotiin. Ja nykyään ajokortin kanssa on tietysti ollut helpompaa, ja päivät ovat olleet parhaimmillaan parin tunnin mittaisia.

Tietysti joissain jaksoissa on ollut pitkiä päiviä, mutta silloin olen jättänyt heppojen ratsastukset iltaan. Yleensä rankat jaksot osuvat aina kaikille kavereillekin samaa aikaan, joten nämä jaksot ovat aina olleet sellaista epäsosiaalistumista ;D Viikko selvitään hengissä, ja viikonloppuna ehkä näkee sitten kavereita.

Milla ja koulun invavessa! Aaws



Kotiläksyt, sanakokeet yms.
Noo, myönnän että olen tehnyt ihan naurettavan vähän kotiläksyjä... Ehkä ensimmäisenä vuonna jonkin verran, ja kursseilla joihin olen halunnut panostaa. Meillä ei enää ykkösvuoden jälkeen edes tarkasteta läksyjä, vaan ne ovat omalla vastuulla. Mä olenkin jättänyt ne hävettävän usein väliin, ja lukenut sitten kunnolla kokeeseen. Ihan hyvin tuloksin!

Läksyt siis eivät ole pahemmin hevoselämää haitanneet, mutta tietysti sanakokeet, projektit yms. välillä häiritsevät. Sanakokeisiin en hirveästi ole panostanut, olen lukenut ehkä illalla ennen nukkumaanmenoa ja salaa aiemmilla oppitunneilla ;D Yhteisprojektit, portfoliot sun muut yritän tehdä joko hiljalleen ennen deadlinea, tai vastaavasti viimeisenä iltana yömyöhään... 


Joskus on ok jättää aamutunnit väliin ja chillaa kotona jätti-ison kahvin kanssa

Muu lukiolaislaiffi
Lukio on tuonut tullessaan ihan valtavasti uusia kavereita ja uusia juttuja noin muutenkin. Näihinkin on revittävä ehdottomasti aikaa, sillä kerranhan sitä vain ollaan lukiolaisia, right?

Niimpä näihinkin sanon vain yleisesti, että vähän höllää pipoa. Jos hevosia treenaa muuten säännöllisesti ja ne liikkuvat monta kertaa viikossa, muutaman päivän lepojakso ei haittaa. Ei ainakaan täällä, sillä meidän ponit tuntuvat aina loman jäljiltä jopa paremmilta ratsastaa, on sitten kyse tuosta pikku-Makesta tai pappa-Petestä... :D

Pitkä matikka!♥

Ihan yleisesti
Lukiossa ei kannata olla turhan tiukkapipoinen. Tottakai on hyvä panostaa, sillä hyvältä pohjalta on aina helpompi päästä jatko-opintoihin. Keskity eritoten aineisiin, jotka kirjoitat ylioppilaiskokeissa! Joku random kemian pakollisen kurssin voi heittää melko lonkalta, kunhan pääsee läpi.

 Tietysti on tärkeää löytää se oma tyyli, millä oppiminen on kaikista tehokkainta: minulle se on ehdottomasti omassa rauhassa lukeminen, mutta jollekin muulle se voi olla jotain ihan muuta.

Lukion ja heppojen yhdistäminen vaatii vaivaa, ja kaikki päivät eivät ole kivoja. Minulla on ollut paljon, paljon tosi p*skoja päiviä, kun koulussa on rankkaa, kasista neljään ja sitten vielä ollut kahden hepan ratsastukset päälle. Tärkeintä onkin välttää loppuunpalamista! Siitä on kaikista vaikeinta nousta.

Wanhat! Niin ikävä tuota päivää :3

Ja lohduttavaa on myös ajatella, että niitä parempia aikoja ja jaksoja tulee. Itsellä koko tammikuu oli aivan hirmuisen vauhdikas ja väsyin ja kiukuttelin loppukuusta ihan kamalasti, mutta tämänpäiväisen äidinkielen yo-kokeen jälkeen kaikki vihdoin helpotti hetkeksi, ja alan taas näkeä lukion hyviä puolia, kuten lähestyvät penkkarit!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suuri kiitos kommentistasi! :)