lauantai 5. joulukuuta 2015

Pimennossa

Moikka! En ole valitettavasti ehtinyt kertomaan viime aikoina sen kummemmin kuulumisia, vaan ootte nyt pari viimeisintä postausta saaneet vähän tuollaista hömppää erikois/haastepostausta. Syynä se, ettei hevosten kanssa ole tapahtunut mitään sen ihmeellisempää (onneksi!), mutta muuten oon ollut aivan veto veks ja hukassa. Arki on ollut yhtä sumua, huh. Tähän postaukseen päätin lisätä nyt syksyisiä kännykkäkuvia, saatte pienen kurkistuksen mun arkeen!

Ihania syksyisiä maisemia (lokakuussa)!

Nyt tuntuu, että pikkuhiljaa pystyn taas hengittämään. Katsomaan maailmaa, vaikka se onkin nyt pimeä ja aika ankea. Nyt olen kuitenkin ihanasti pitkän viikonlopun (keskiviikosta maanantaihin, ihanaa!!) kotona, ja heppailen nyt niin paljon kuin mahdollista. Joululoma häämöttää jo viikon päässä, jonka jälkeen mua ei sitten saa tallilta pois millään! :-D

Tänään käytiin äitin kanssa katsomassa Deniseä, viime kerrasta on vierähtänyt jo hävyttömän paljon aikaa. Syyskuun järkyttävä duuni-opiskelutahti, lokakuussa erittäin täytetyt viikonloput ja marraskuun ollessa rankka, ei ponin katsomiselle ole löytynyt pienintäkään rakoa - paitsi just nyt, kun tietysti on joku vuosisadan syysmyrsky joulukuun ensimmäisenä perjantaina. Samanlaista säätä kuin kesäkuussakin siis, oi että Suomi! Tämän Suomen tarjoaman sään takia en ponin selkään tänään kivunnut, mutta oli kyllä kiva vaan rauhassa rapsutella sitä. Se näyttää niin ihanan onnelliselta ja hyväkuntoiselta, että tiedän tehneeni 110% oikean ratkaisun. Toivottavasti kerkeisin tässä joululomalla mennä moikkaamaan ponia uudestaan, sori vaan Pinja ja Riina! ;)

 
Tamman kuvauksellisuus on jotain huippuluokkaa :-D

Meillä kotosalla on kenttä ihan karmeessa kunnossa ollut lähes koko marraskuun, joten tosi huonosti oon päässyt ratsastamaan silloinkin kun täällä kotitallilla pyörin. Onneksi aina jossain välissä sulalla kentällä on Maken nykyinen ratsastaja päässyt ponin kanssa touhuamaan. Eilen kun parin viikon tauon jälkeen vauvaponin selkään hyppäsin, olin kyllä yhtä hymyä! Se tuntuu niin ihanan pehmeältä ratsastaa ja jotenkin on vaan niin mahtava kaikinpuolin. Hehkutan Makkea teille joka postauksessa varmaan niin paljon, että kohta kyllästytte! Mutta tulkaa vaikka ite kokeilemaan! >:D

Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Mut meillä on todistus että näinkin voi käydä.

Pete on harmillisen paljon joutunut olemaan marraskuussa kevyellä liikunnalla. Sain sen syys-lokakuussa niin kivaan kuntoon, vaikka se vähän paksu onkin, mutta se oli tosi taipuisa, pehmeä ja oikeasti hieno ratsastaa. Muutamia ihan kunnon fiilistelykoulutreenejä ollaan tehty, jossa oon ratsastanut sen kunnolla läpi ja ollaan tehty väistöt, avot, sulut, laukanvaihdot etc. pyöreänä ja tasaisena. Nyt taas joudun varmaan pari viikkoa kunnolla jumppaamaan sitä, ennenkuin se on taas yhtä hieno kuin lokakuun lopulla. Vaikka onhan se mun silmissä aina hieno, mutta niin...

Pete oli niin söpö torstaiaamuna, kun tein pitkästä aikaa rauhassa ja yksikseni aamutallin. Kun olin lähdössä tallilta, poni vaan seurasi mua laitumella ja kaipasi rapsuttelua. Jos lähdin pois sen luota, se jäi tuijottamaan mua kuvassa olevalla ilmeellä. Aawws :3

Että näin meillä. Mulla ei ole valitettavasti kauhean laadukkaita heppakuvia nyt tarjolla, kun kameraa ei oo pahemmin ulkoilutettu lokakuun alun jälkeen. Ensi viikolla pääsen varmaanehkäluultavastitoivottavasti Tampereella erään hepan kyytiin. En siitä valitettavasti varmaan kauheasti blogiin sen kummempia kertoile, mutta toivottavasti saisin tästä uuden heppaystävän viikoittaiseen humputteluun ja opiskelupäivien piristykseksi!

Anssi Kela veti Tampereella Siwassa keikan, pääsin ihan samaan kuvaankin asti. Ja nimmari toki mitä ihanin. Tän harmaan marraskuisen päivän päätteeksi tuo keikka antoi ihan hirveästi puhtia ja niin kokonaisvaltaisan onnentunteen, voi että! Musiikilla on mieletön vaikutus.

Tampereella lumi käväisi viikon verran, oli niin nättiä!!


Mun kotioffice näyttää hyvin usein tältä. / Treeneissä eilen yli 6kk tauon jälkeen, tuntu niin hyvältä! Ja tänään sit varsinkin, heh ja auts...

PS. Mitä luultavammin ensi viikolla Blogiexpoon matkaavat, nähdään siellä! Nyt en vaan voi jättää mahdollisuutta väliin, kun meitsin uudesta kodista on siihen aivan naurettavan lyhyt matka :-D Oi että, joskus sivistyksen keskellä asumisesta löytää jotain iloakin tällainen maalla aina asunut tyttö.

4 kommenttia:

  1. Kuulumispostaukset puhelinkuvilla on vaa niin mun makuun :D ♥ Onko sulla mikä puhelin? :) Mukavaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäät! :) Harmi, että mulla ei oo nyt tarpeeks kuvamateriaalia ja aikaa ollut toteuttaa perinteisiä kuukauden kuvatuksia, mutta kiva että näinkin kelpaa. Puhelin on mulla jo 2 vuotta ollut sama, Samsung Galaxy S4 mini, josta oon tykännyt kyllä tosi paljon :> Kiitos ja samoin sulle! ♥

      Poista
  2. Oli kiva ku kävitte, tulkaa heti ku kerkeette uudestaa :D ja aina vaa jaksan hämmästellä tota ku makke on niin äitinsä näkönen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tullaa taatusti! :-) Ja niimpä, se osaa hämmästyttää mua joka ikinen päivä :D

      Poista

Suuri kiitos kommentistasi! :)